Tässä blogin ensimmäisessä postauksessa lähdetään perehtymään internetin ja sosiaalisen median (SOME:n) maailmaan.
Internetistä löytyy loputtomasti sivuja ja sovelluksia, joihin voi itse julkaista uutta sisältöä. Jotkut sivustot on tehty tiedottaviksi, toiset viihdyttäviksi. Tänä päivänä käytetyimpiä yhteisöpalveluita ovat varmasti Youtube, Instagram, Facebook, Twitter, Linkedin ja Snapchat. SOME palvelut on tehty toimimaan parhaiten mobiilissa, sillä suurinosa käyttää internetiä puhelimensa kautta.
Sosiaalista mediaa hyödynnetään nykyään tehokkaasti työmaailmassa. Pääasiassa sitä käytetään markkinointikanavana, työn etsinnässä sekä esimerkiksi yrityksen sisäiseen kommunikointiin, verkostoitumiseen, tiedottamiseen tai yhteisöllisyyden luomiseen. Yrityksen on hyvä keskittyä markkinoinnissa ja tiedottamisessa sellaisiin ajankohtaisiin sivustoihin, joissa on paljon aktiivisia käyttäjiä. Tällaisia ovat esimerkiksi Facebook, Instagram ja Youtube.
Sosiaalinen media on nopea ja reaaliaikainen tapa jakaa tietoa. Yksi julkaisu voi levitä hetkessä tuhansille. Siinä piileekin ominaisuuden ristiriitaisuus: toisinaan tiedon halutaan leviävän nopeasti - toisinaan ei. Yrityksen työntekijöiden on siis hyvä huomioida omien SOME -profiilien sisällön vaikutus.
Mutta oletko koskaan miettinyt, mitä jätät jälkeesi kun seikkailet netissä? Tallentamasi tiedostot pysyvät verkkopalvelujen omilla palvelimilla, kunnes poistat ne. Kannattaa kuitenkin huomoida, että osa jakamistasi tiedoista ei poistu internetistä koskaan.
Annan muutaman vinkin, jolla voit tarkistaa oman digijalanjälkesi:
Google on selkeä ja helppokäyttöinen hakukone. Avaa se ja syötä hakukenttään oma etu- ja sukunimesi.
2. Tarkista myös kuvahaku.
3. Voit kokeilla googlata nimesi myös hipsujen kera, muodossa "etunimi sukunimi" ja katsoa, muuttuvatko hakutulokset.
4. Valitse jokin oma kuvasi ja aseta se käänteiseen kuvahakuun osoitteessa images.google.com, niin näet missä kyseistä kuvaa käytetään. Käyttääkö joku muu sinun kuviasi?
Yritykset ja viranomaiset keräävät paljon henkilötietoja, kuten osoitteita, henkilötunnuksia ja sijaintitietoja. Niitä kerätään mm. palveluiden tuottamista, mainoksien kohdentamista ja liiketoiminnan kehittämistä varten. Vuonna 2018 astui kuitenkin voimaan EU:n tietosuoja asetus eli GDPR, jonka myötä omien tietojen valvonta on helpottunut.
5. Voit tarkistaa esimerkiksi, miten Google profiloi sinut. Mene osoitteeseen www.google.com/settings/ads
Kommentoi ajatuksia sosiaalisen median ja internetin käytöstä. Herättikö postaus ajatuksia tai kysymyksiä? Ensi viikolla perehdymme hakukoneoptimointiin, pysykää kuulolla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti